Noahilla ja Piiparilla oli synttärit. He viettivät niitä tietenkin yhtä aikaa. "Puhalletaan kolmosella!" Noah ehdotti.

Nathan sai hoitaa yksinään kaiken hurraamisen ja kannustamisen. Salama ja Lulu olisivat nekin varmasti halunneet osallistua juhlimiseen, mutta hevosia ei tietenkään voinut tuoda sisälle.

Noah oli odottanut aikuisuutta jo pitkän aikaa, ja nyt kun kasvun hetki oli käsillä, poika oli melkein jopa liian innoissaan. Piipari suhtautui asiaan rauhallisemmin.

Piipari ehtikin puhaltaa kynttilät ja venähtää pituutta Noahia aiemmin, sillä hän ei tuhlannut aikaa hurraamiseen.

Noahkin kuitenkin rauhoittui lopulta ja kasvoi seesteinen ilme kasvoillaan.

(Noahin luonne on kokonaisuudessaan hyvä, herkkäuninen, hevosten ystävä, kömpelys ja hänellä on silmää valokuvaukselle. Hänen elämänhaaveensa on jockey-ura.)

Synttärikakut mutusteltiin hiljaisuuden vallitessa. Oli täysi-ikäisyyden saavuttaminen sentään niin iso juttu, että sitä piti vähän kunnioittaakin.

Pesukarhu kävi seuraavana aamuna onnittelemassa synttärisankareita keljulla tempulla. Se kaatoi roskapöntön maahan.

Lulu oli alkanut harjoitella kilpalaukkaamista. Se tahtoi osallistui kilpailuihin kuten Salamakin. Salama oli Lulun suurin idoli.

Tavaresien etupihasta oli tullut kissojen valtakunta. Noah piti kyllä kissoista, mutta häntä ärsytti, että ne kynsivät sanomalehdet.

Piipari päivitti tyyliään. "Olisikohan sittenkin pitänyt jättää hiukset auki?" hän pohti elämän vaikeita kysymyksiä peilin edessä.

(Piiparin luonne on epäonninen, kärtty, kunnianhimoinen, kurinalainen ja hänelläkin on silmää valokuvaukselle. Piipari tahtoo saavuttaa teräskunnon.)

Noahin unelma oli tulla huippu-jockeyksi, ja hyvät jockeyt olivat myös taitavia hevosten kouluttajia. Noah päätti aloittaa koulutuskokeilunsa Lulusta, jota ei ollut vielä totutettu satulaan. Noahista oli hieman hermostuttavaa kiivetä ensimmäistä kertaa Lulun selkään, sillä hän ei yhtään tiennyt, miten tamma reagoisi asiaan.

Lulun ensimmäiset ratsastusharjoitukset sujuivat hyvin. Salama oli ylpeä Lulusta, ja se osoitti sen näykkimällä tammaa hellästi.

Lulu ja Salama olivat tulleet paljon läheisemmiksi Lulun kasvettua täysikasvuiseksi. Ne tahtoivat jakaa saman pilttuunkin.

"Mitähän luulet, onko noiden kahden välillä jotakin ystävyyttä syvempää?" Piipari kysyi Nathanilta. "Voiko eläimet rakastua?" Nathan vastasi kysymyksellä.

Sitten pilttuussa alkoi tapahtua. "No, jos ne eivät voi rakastua, niin ainakin ne voivat selvästikin himoita toisiaan", Piipari sanoi hieman vaivaantuneesti. Hänestä ei ollut soveliasta seurata muiden lemmenpuuhia, oli kyse sitten toisista simeistä tai eläimistä. Hän yrittikin vaihtaa puheenaihetta.

Lulun ja Salaman hellät hetket kuitenkin inspiroivat Piiparia ehdottamaan Noahille kuhertelutuokiota. Oman rakkaan kainalossa oli mukavaa olla.

Tunnelma muuttui pian paljon kuumemmaksi, ja hellät halailut vaihtuivat intohimoisiin suudelmiin.

Eipä aikaakaan kun lakanat saivat kunnolla kyytiä.

Alakerrassa veljensä ja tämän tyttöystävän puuhista autuaan tietämätön Nathan pesi pyykkiä. "Miten kolmelta similtä voi syntyä näin järjetön kasa pestäviä vaatteita?" hän tuskaili.

Aamulla Piipari valmisti hyräillen aamiaista. Hänellä oli ollut oikein mukava yö, ja hän oli hyväntuulinen koko päivän.

Noah huomasi, että Lulussa oli jotakin erilaista. "Näyttäisi siltä, että pian saamme kuulla pikkukavioiden kopsetta", hän kertoi Nathanille ja Piiparille.

"Minulla on ihan kauhea olo", Piipari valitti. "Voi ei! Toivottavasti se ei ole mitään vakavaa", Noah huolestui. "Enpä usko. Se varmaan johtuu palaneesta ruoasta", Piipari vastasi.

Nathanilla oli omat tapansa hurvitella. Yksi hänen suurimmista huveistaan oli laskea portaiden kaidetta pitkin alas.

Lulu oli hulluna porkkanoihin. Joskus niitä löytyi maata kuopsuttamalla.

Noah oli vihdoin ymmärtänyt, miksi Sahara oli soitellut niin paljon käärmepillillä: puuha oli todella hauskaa. Piipari katseli hyväntahtoisesti hymähdellen poikaystävänsä puuhia.

Tällaisina hetkinä Piipari rakasti Noahia kaikkein eniten. Hän saattoi vain katsella Noahia ja tuntea suurta onnea.

Noah oli kyllästynyt siihen, että kulkukissat tekivät tuhojaan. Koska hätistely ei auttanut mitään, hän päätti koettaa toista taktiikkaa: ystävällisyyttä.

Noah ajatteli, että jos hän tarjoaisi kulkukissoille ruokaa ja rakkautta, ne ehkä alkaisivat kunnioittaa häntä ja hänen sanomalehtiään.

Piipari ja Salama harrastivat kumpikin aamuliikuntaa. Piipari tykkäsi pulahtaa uimaan, Salama taas laukkasi tuulispäänä ympäri tonttia.

"Kuinka aistillinen näky", Piipari ihasteli piharakennuksen suurta kylpyhuonetta.

Noahin ystävällisyyys sai kulkukissat viihtymään pihalla entistä paremmin. Yksi niistä käpertyi nukkumaan pihapenkille.

Tavaresien elämä oli täynnä eläimiä. Noah piti huolta Humbertostakin, vaikka periaatteessa se olisi ollut Nathanin homma.

Yön pimeinä hetkinä Piipari tepasteli ympäriinsä. Nukke-elämästään hän kaipasi vain tepastelemista, ja onneksi hän osasi yhä taidon.

Eräänä yönä Piipari huomasi vatsansa kasvaneen ja hän tajusi olevansa raskaana. Noah nukkui pelottavasti silmät auki.

Talouden toinen tuleva äiti nukkui kuin tukki pilttuussaan.

"Muistathan sitten syödä enemmän, että saat varmasti tarpeeksi ravintoa teille molemmille", Noah huolehti siitä, että tuleva vauva saisi varmasti parhaat mahdollisuudet elämään.

Piipari kertoi vauvauutisen Nathanillekin, joka oli sitä mieltä, että heidän pitäisi opetella siistimmiksi ennen kuin uusi tulokas syntyisi. Noah oli heltynyt päästämään kulkukissan sisälle.

Kissa oli todella leikkisä, ja Noah taas leikitti eläimiä mielellään. He siis muodostivat loistavan parin.

Piipari valmistautui vauvan syntymään lukemalla raskaudesta kertovan kirjan. Hänestä oli tärkeää tietää asioista etukäteen.

Nathan kävi hellimässä Lulua. Tuleva äiti kaipasi runsaasti huomiota.

Noah oli niin innoissaan uudesta kisukaveristaan, että ei oikein osannut huomioida ympäristöään. Hän tahtoi kylvettää kirppuisen kissan, eikä varmistanut sitä, että kylpyhuone oli vapaa ennen kuin astui sisälle. Hän keskeytti vahingossa veljensä suihkun.

Oli Lulun poikimisen varsomisen aika. (Kiitos Meeko korjauksesta. :D Mietinki että tossa lauseessa oli jotain outoa, kun kirjotin sen.) Nathan ja Piipari olivat paikalla varmistamassa, että kaikki sujuisi hyvin.

Mitään ongelmia ei onneksi tullut, ja uusi varsa syntyi nopeasti ja siististi.

Varsa oli tamma, ja se oli väritykseltään hauska sekoitus vanhempiaan.

Varsa sai nimen Hani. Piipari antoi uuden tulokkaan haistella häntä heti, jotta varsa tottuisi häneen.

(Hanin luonne on siisti, nopea ja kouluttamaton.)

Lulu omaksui äidinroolinsa saman tien. Se tervehti varsaansa puskemalla.

Nathan talutti Lulun ja Hanin pilttuuseen, mutta sai yhtäkkiä jonkinlaisen ahdistuskohtauksen, eikä osannut enää tulla pois pilttuusta.

Ratsastuskilpailuissa käväisseet Salama ja Noah riemuitsivat uuden varsan syntymästä hurjalla tempulla. Tällä kertaa kilpailuista irtosi vain kolmas sija.

Mitä pidemmälle Piiparin raskaus eteni, sitä lempeämmäksi hän tuli. Hän tahtoi pitää kaikkia eläviä olentoja hyvänään. Humberto ei arvostanut Piiparin lepertelyjä, vaan se puraisi naista sormeen.

Noah lohdutti sormikipuista Piiparia suudelmalla. "Pitää laittaa Humberto kotiarestiin huonon käytöksensä takia", Noah puhisi.

Kulkukissa sen sijaan sai temmeltää vapaasti missä halusi. Se oli niin kirppuinen, että kirput tarttuivat Noahiinkin.

Piipari esitteli raskausmahaansa Hanille. "Sinäkin olit äitisi mahassa, samaan tapaan kuin minun mahassani on pikkusim", Piipari jutusteli.

Pitkän maanittelun jälkeen Noah sai kulkukissan kylpyyn. Kissa ei olisi tahtonut veteen, mutta joskus oli vain pakko alistua isompien tahtoon.

Salama, Lulu ja Hani muodostivat onnellisen pikku perheen.

Paparazzit vainosivat Tavareseja, jotka olisivat mieluusti elelleet ihan rauhassa ilman salamavalojen välkettä. He eivät edes oikein tienneet, miksi olivat niin kuuluisia.

Salama ja Lulu olivat kumpikin kasvaneet löytöeläintalossa ilman vanhempiaan, joten kummastakin oli mukavaa nähdä varsa, joka sai kasvaa rauhassa oman emonsa luona.

Kulkukissa oli ryöstänyt Noahin sydämen. "Pitäisikö meidän ottaa se omaksi?" Noah kysyi Piiparilta. "Ehkä ei nyt, kun on vauvakin tulossa. Ei meillä ole aikaa enää uudelle lemmikille", Piipari tyrmäsi ajatuksen. "Mutta kun se on niin söpö", Noah mankui.

"Nyt unohda se kissa, vauva taitaa syntyä!" Piipari parahti, sillä yhtäkkiä hänen vatsaansa alkoi sattua.

Kulkukissa seurasi hämmentyneenä Noahia ja Piiparia, jotka alkoivat yhtäkkiä ryntäillä päättömästi ympäriinsä, kunnes lopulta kiirehtivät ulos.

Piiparin kiirehtiminen tosin oli aika hidasta, sillä suuren vatsan kanssa juokseminen ei ollut kovinkaan miellyttävää.

Piiparin ja Noahin esikoispoika syntyi suhteellisen nopeasti, mikä oli suuri helpotus vanhemmille.

Poika sai nimekseen Victor. Piipari laski esikoisensa varovasti kehtoon. Hän pelkäsi rikkovansa pikkuisen.

Noah valmisti Piiparille ruokaa palkkioksi uuden tulokkaan maailmaan pusertamisesta. Kulkukissa oli hypännyt tuhisemaan työtasolle. Se selvästi piti itseään yhtenä perheenjäsenistä, vaikka ei virallisesti talouteen kuulunutkaan.

Uuden lapsen syntymä teki Noahista virallisesti Tavaresien suvun pään. Hän tahtoi osoittaa valtakautensa alkua uudistamalla taloa.

Uusi talo oli kaksikerroksinen hieman maalaishenkinen kartano.

Hevoset ilahtuivat uudesta tallistaan ja entistä isommasta aitauksesta, jossa mahtui juoksemaan kunnolla.

Talo oli sisustettu suhteellisen hillityin sävyin. Yläkerrasta sisustettiin vain yksi huone. Loput sisustettaisiin sitten, kun sille olisi tarvetta.

Talon ulko-oville vievää kivettyä käytävää pitkin oli mukavaa työnnellä lastenvaunuja. "Tervetuloa uuteen kotiin", Noah sanoi Victorille.

Hevoshaan laitamilta avautui komeat maisemat kukkuloille.

Piipari ja Noah nimesivät uuden kotinsa Lemmenpesäksi, ja sellainen se tosiaan oli. Pari oli niin rakastunut toisiinsa, että se kävi jo melkein ällöttäväksi.

Humberton terraario löytyi nykyisin keittiöstä. "Älä huoli, vaikka tää onkin ruoanlaittohuone, niin susta ei sapuskaa tehdä", Nathan sanoi Humbertolle, siltä häntä huolestutti, ettei Humberto viihtyisi keittiössä.

Tällä kertaa pihalle ei rakennettu uima-allasta, vaan poreallas. Sitä piti päästä heti testaamaan.

"Miten me ollaan ikinä voitu selvitä ilman poreallasta?" Piipari huokaisi nautinnollisesti. Noah vastasi vain tyytyväisesti hymisemällä. Porealtaassa tosiaan tunsi rentoutuvansa.

Ja olihan se myös romanttinen paikka pussailla.

Nathan oli kokonaan unohtanut, että hänellä oli synttärit. Kun hän sen vihdoin muisti, oli riemun aika.

Aikuistumisen olisi voinut hoitaa ehkä jossakin muualla kuin lastenhuoneessa, mutta hyvin kasvu sujui myös lelujen keskellä.

Nathanista kasvoi oikein komea nuori mies.

(Nathanin luonne on herkkäuninen, ulkoilun inhoaja, tarkkasilmäinen, arjen sankari ja hän kärsii paljaan pinnan pelosta. Hän tahtoo olla yritteliäs yksityisetsivä.)

Nathan ei tahtonut jäädä häiritsemään isoveljensä elämää, joten hän muutti saman tien omilleen. Noahilta ja Piiparilta meni Nathanin muutto kokonaan ohi, sillä he viettivät lemmekkäitä hetkiä porealtaassa. Se ei kuitenkaan haitannut Nathania. Hän kyllä ymmärsi, että rakastavaiset näkivät vain toisensa.