Jotkut on varmaan huomannukin, että kaikissa osissa ei kuvat tällä hetkellä näy. Mutta ei hätää, 17. päivä ne tulee taas näkyviin. (:

 

Raskautta juhliakseen Tavaresit päättivät lähteä yhdessä kaupungille. He eivät olleetkaan tehneet yhteisiä retkiä.

Noah oli järjestänyt perheelleen yksityiskierroksen teatterissa. Lapset olivat innoissaan siitä, että he pääsivät kurkkimaan kulissien taakse.

Piipari jätti teatterireissun väliin, sillä hänen mielestään osa teatterin taikaa oli se, ettei tiennyt mitä takahuoneessa tapahtui.

Teatterireissun oli lasten mielestä oikein inspiroiva. Victor keskusteli innoissaan isänsä kanssa näyttelijöiden palkkauksesta, kun Selina ja Hugo ryntäilivät ympäriinsä huutaen repliikkejä näytelmästä, jonka kenraaliharjoituksia he olivat saaneet seurata.

Iltapäivä sujui leppoisasti perheen kesken. Victoria pyydeltiin bileisiin, mutta hän torjui kutsun. "Sori, mut mä taidan viettää tän päivän ihan vaan mun perheen kanssa. Ehkä ens kerralla sitten", hän sanoi.

Hugo oli oppinut jännittävän kauhutarinan, ja hän tahtoi esittää sen perheelleen. Hän olikin loistava tarinankertoja, ja sai Noahin ja Victorin värisemään kauhusta.

Illan päätteeksi perhe suuntasi ravintolaan, sillä ketään ei huvittanut kokata. Selina ja Hugo odottivat innolla ravintolassa käyntiä, sillä ravintolaan sai pukeutua hienosti.

"Kiitti tästä päivästä, äiti, mulla oli ihan tosi kivaa!" Selina kiitteli vanhempiaan. Hänellä oli ollut hurjan mukava päivä. Hugonkin päivä olisi ollut todella onnistunut, ellei hän olisi unohtanut tehdä läksyjään.

"Millonkohan toi vauva oikeen syntyy? Miltä tuntuu, kun on vauva mahassa? Potkiiks se jo? Voiko tietää etukäteen, onks se tyttö vai poika? Eikö haikarat tuokaan vauvoja?" Selina kyseli kaikkea mahdollista raskauteen liittyvää.

Tavaresit olivat kyllästyneet katselemaan tyhjää terraariota, joten sinne hankittiin täytteeksi kilpikonna nimeltä Alberto.

"Heei Hugo, lainaisitko muutaman palikan? Mä rakennan suurkaupunkia ja tarviin enemmän palikoita ku mulla nyt on", Selinalla oli suuret suunnitelmat palikoiden suhteen.

"Hei ihan tosi, anna mulle muutama palikka lisää. Tää ei oo vielä nähnykään suurkaupunkia!" Selina mankui, mutta Hugo ei tahtonut luopua palikoistaan.

Noah ja Victor viettivät isä-poika-hetkeä shakkilaudan äärellä. Victorille oli edelleenkin hieman vaikeaa pelata shakkia; hän oli kyllä jo oppinut siirtelemään palikoita, mutta hän teki siirtonsa aina peilikuvana vastustajaansa nähden, sillä siten laudalla pysyi edes jonkinlainen järjestys.

Ei siis ollut mikään suuri ihme, että Noah voitti poikansa leikiten. "Olet sinä kyllä aika etevä", Piipari onnitteli miestään voitosta.

Noah ja Piipari harjoittivat fyysistä rakkautta raskaudesta huolimatta. Yhteiset suihkut olivat kummankin mieleen.

Hugo oli ihastunut uuteen lemmikkiin. Alberto ei ollut yhtä ihastunut Hugoon, eikä se pelännyt näyttää negatiivisia tunteitaan puremalla poikaa.

Kilpikonnan puremat tuntuivat ikäviltä, mutta syntymäpäivän riemu tukahdutti tuskan.

Selina ja Piipari hurrasivat kuin hullut, kun Hugo kasvoi tähtien ympäröimänä.

"Oi, minun pikku poikani on jo iso!" Piipari taputti käsiään herkistyneenä. Lasten kasvaminen oli aina yhtä koskettavaa, varsinkin kun raskauden aikana.

Hugolla oli upeat siniset silmät, mutta hän oli myös vähän ujo, joten hän piiloutui mieluummin hiustensa alle. Piiparista se oli vähän harmillista.

(Hugo on luonteeltaan eksentrinen, taiteellinen, tarkkasilmäinen ja loistava suutelija.)

Oli neljännen lapsen syntymän aika. Piipari ja Noah alkoivat olla jo aika tottuneita synnytyksiin, joten tällä kertaa synnytyksen alkaminen ei aiheuttanut juurikaan paniikkia.

"Onpa kaunis yö", Noah ihasteli autossa. "On on, mutta kiiruhda silti. Vaikka me ollaankin jo vanhoja tekijöitä synnytyksen suhteen, on tämä silti yhtä tuskallista kuin ennenkin!" Piipari puhisi.

"Piipari, minua alkoi yhtäkkiä pelottaa, että jotakin menee pieleen... Mitä jos lapsi ei synnykään terveenä? Mitä jos sinulle käy jotain?" Noah sai äkillisen ahdistuskohtauksen. "Äh, älä nyt ala mamoilla! Kaikki menee kyllä hyvin, usko minua", Piiparilta ei herunut kauheasti sympatiaa.

Piipari oli aivan oikeassa: kaikki sujui juuri niin kuin pitikin. Piiparin vatsasta putkahti Selinan toiveiden vastaisesti tyttö, joka sai nimekseen Harleen.

(Harleenin luonne on eksentrinen ja kömpelys. Hän tykkää kiinalaisesta musiikista, falafeleista ja pirteästä pinkistä.)

Piiparista oli aina yhtä hienoa pidellä uutta vauvaa ensimmäisen kerran käsissään. Niinä hetkinä hän tunsi niin suurta rakkautta, että hänen oli vaikeaa olla itkemättä.

Lapsimäärän kasvaessa hevoset olivat jääneet vähemmälle huomiolle. Se ei kuitenkaan haitannut niitä, sillä ne saivat seuraa toisistaankin.

Victor oli viihtynyt koulussa viime aikoina yhä enemmän Selja Mononen -nimisen tytön kanssa. Selja vaikutti kovin innokkaalta viettämään aikaa Victorin kanssa koulun ulkopuolellakin, joten Victor oli kutsunut tytön kylään.

Selja oli todella puhelias ja iloinen tyttö. Victorilla oli aina hauskaa Seljan kanssa.

"Sä oot kyllä ehdottomasti kivoin tyttö, jonka mä oon ikinä tavannu", Victor sanoi Seljalle, joka vastasi kehuun suloisella hymyllä.

Hetken mielijohteesta Victor päätti kysyä Seljalta tämän mielipidettä seurustelemisesta. "No kyllä mä mieluusti voisin seurustella, jos vaan löytyis joku kiva tyyppi", Selja vastasi. "Millanen sitten on kiva tyyppi?" Victor kysyi. "En mä tiedä... Sellanen varmaan, jonka kanssa on helppoa olla, ja jos se joskus tois vaikka kukkia, niin se ois aika kiva myös", Selina vastasi mietteliäästi.

"Ai kukkia?" Victor tokaisi ja kaivoi jostakin esiin ruusukimpun. "Oho, miten sä ton teit?" Selja hämmästyi ja kikatti ihastuneesti.

"Luuletko sä, että mä voisin olla sellanen, jonka kanssa sä voisit seurustella?" Victor kysyi vakavasti. "Ööm, en mä tiedä. Ehkä? Pitäiskö meidän ehkä suudella tai jotain, ennen ku mietitään seurustelua?" Selja vastasi hermostuneesti hihitellen.

Victor ei tuhlannut aikaa, vaan suuteli nopeasti Seljaa. Pusun jälkeen hän tajusi, että suuteleminen on hirveän epähygieenistä, ja hän olisi tahtonut käydä pesemässä suunsa, mutta hän ei tahtonut olla epäkohtelias. Sitä paitsi hän tykkäsi Seljasta, joten ehkä hän kestäisi tytön bakteeritkin.

"No se oli kyl aika hyvä pusu", Selja sanoi punastuen, "Noitako on siis luvassa lisää, jos me aletaan olee?" Victor nyökkäsi. "Aika todennäkösesti kyllä", hän vastasi ja sai Seljan nauramaan. "No seurustellaan sitten vaan", tyttö hihitteli.

"Jee, sä teit musta just tosi onnellisen!" Victor riemastui, vaikka ei tapaamisen alussa ollutkaan suunnitellut seurustelusuhteeseen ryhtymistä, "Ja tiedätkö, sä oot ainoo tyttö meidän koulusta, jonka kanssa mä oikeesti haluun viettää aikaa. Sä oot paras." Selja oli kovin otettu Victorin sanoista.

Sinä yönä Victor näkiä hyviä unia uudesta tyttöystävästään ja rakkaudesta ja kaikesta ihanasta.

Selina ei ollut veljensä kanssa samaa maata: hänen unensa eivät täyttyneet rakkaudesta vaan rikkauksista.

Noah oli huomannut, että Harleen rauhoittui nopeimmin silloin, kun hänen kännykkänsä soi. Siksi Noah laittoi soittoäänensä soimaan aina, kun oli hänen vuoronsa laittaa Harleen nukkumaan.

Victor yritti olla hyvä isoveli ja auttaa vanhempiaan lasten nukkumaan laittamisessa, mutta Selina ei arvostanut veljensä yrityksiä. "Voitko jo lopettaa lukemisen, mä haluaisin käydä nukkumaan?" Selina marisi.

Noah oli juuri palannut Lulun kanssa ratsastuskilpailuista, kun viikatemies ilmestyi hevoshakaan Salaman luo.

Viikatemies helli hetken Salamaa ja hyppäsi sitten hevosen selkään. "Täyttä laukkaa kohti tuonpuoleista!" viikatemies karjahti.

Salama totteli kuoleman herraa ja kiihdytti hurjaan kiitolaukkaan. Lopulta se juoksi niin kovaa, ettei Noah enää pystynyt näkemään sitä.

Salama oli siirtynyt taivaallisille niityille laukkaamaan. Muistoksi rakkaasta hevosesta jäi vain hautakivi.

Noah otti Salaman poismenon raskaasti; olihan ori ollut hänen ensimmäinen kaviokaverinsa.

Lulu ja Hanikin olivat suruissaan Salaman kuolemasta.

Salama sai viimeisen lepopaikkansa Kapun vierestä.

"Selja... Onks tässä penkillä linnunkakkaa vai näänkö mä väärin?" Victor kysyi kauhuissaan. Hän melkein onnistui pilaamaan romanttisen hetken likakammonsa vuoksi.

Selja oli kuitenkin neuvokas tyttö ja tiesi kyllä, miten sai Victorin unohtamaan linnunkakat ja muut pöpöt.

Selja sai suostuteltua Victorin jopa istumaan maahan. Victor melkein unohti likakammonsa Seljan seurassa.

Harleenilla oli syntymäpäivät. Noah taisi olla aika sekaisin Salaman kuolemasta, sillä hän toi nuorimman tyttärensä kasvamaan keskelle pihaa.

Harleenkin peri isänsä vaaleat hiukset. Koko sisarusparvi muistutti enemmän isäänsä kuin äitiään.

Myös Victorilla oli syntymäpäivä. Selja seurasi rakkaansa kasvua.

"Hahaa, miten tyhmät vaatteet!" Selina ilmestyi paikalle ilkkumaan isoveljeään.

Victor marssikin heti ensimmäisenä vaatekaapille. Hän ei pelännyt pukeutua lempiväriinsä vaaleanpunaiseen, vaikka se ei ollutkaan mikään kaikista miehekkäin väri.

(Victorin luonne on neuroottinen, sikeäuninen, huumorintajuton, hajamielinen ja ulkoilmasim. Hän tahtoo olla uutisankkuri.)

Harleenkin piti veljensä tapaan pinkistä, hieman kirkkaampana vain. Harleen ihastui ensisilmäyksellä pinkkiin pehmopupuun.

Piipari uskoi, että Harleen tulisi hieman kasvettuaan olemaan hyvinkin kiinnostunut muodista, joten puheharjoitukset oli hyvä aloittaa nimeämällä vaatekappaleita.

Suihku aiheutti paljon päänvaivaa Noahille. Ensin mokoma rakkine piti korjata, ja sitten piti vielä siivota sen aiheuttamat sotkut.

Piipari alkoi olla jo niin kokenut äiti ja opettaja, että lasten huutaminen ja riehuminen eivät paljoa häntä hetkauttaneet.

Selina oli vakuuttunut siitä, että hän oli oikea prinsessa, kun hän oli löytänyt lastenhuoneen arkusta kauniin prinsessamekon. Hän uskoi olevansa ydinsotaa pakoon lähetetty kaukaisen maan prinsessa.

Hugo oli luonteeltaan taiteellinen, ja hän ottikin maalaustelineen hyötykäyttöön. Hugo tahtoi harjoittaa taitojaan, jotta jonakin päivänä saisi taiteesta ehkä ammattinsa.

"Oh Alberto, miten voit elää tällaisessa sotkussa?" Victor päivitteli nähtyään Alberton likaisen terraarion.

Selina ei välittänyt oikeasta shakista, mutta tietokoneella pelattava internet-shakki häntä kyllä kiinnosti. Parasta nettishakissa oli se, että samalla pystyi chattailemaan ja haukkumaan vastustajaa.

"Ei tästä nyt ihan tullu sellanen ku mä ajattelin", Hugo totesi maalauksen valmistuttua.

Noah yritti opettaa Harleenia käyttämään pottaa. Tyttö ei tainnut tajuta opetuksesta mitään, kunhan vain tuijotteli isäänsä nappisilmillään.

Lulu oli astumassa vanhuuteen. Jostakin kumman syystä hevoset teleporttasivat kasvamaan hakansa ulkopuolelle.

Hirnuen ja venytellen Lulu alkoi harmaantua.

Lulu oli yhä viehkeä tamma, vaikka muutama harmaa karva siltä nyt löytyikin.

Eivätkä synttärit siihen loppuneet. Nettishakkipilkkaaja Selinakin oli siirtymässä seuraavaan ikävaiheeseen.

Kaikki pelkäsivät, että Selina löisi päänsä kasvaessaan, niin hankalan paikan tyttö oli pyörähtelemiselleen valinnut.

Kaikki olivat helpottuneita, kun Selina selvisi kasvamisestaan ilman kolhuja.

(Selinan luonne on sottapytty, paha, nero ja ruokavirtuoosi. Hänen suosikkejaan ovat indie ja sushi, ja lempiväri on siis aiemmin mainittu harmaa.)

Selina ei saanut synttärikakkua, vaan hän sai tyytyä yllätyspataan. Victor jaaritteli kaikkea tylsää koulunkäynnistä, eikä kukaan jaksanut kuunnella.

Selina sai uuden tyylin. Hän näytti oikein suloiselta, mutta ulkonäön ei saanut antaa hämätä: Selinalla kyllä riitti luonnetta vaikka muille jakaa.

Victor sai kostoksi jorinoistaan kunnian korjata tiskikoneen.

Selina sai lahjaksi ikioman huoneen. Hän sai myös oman kemistinsetin, jota hän oli mankunut pikkutytöstä asti.

Selina alkoi riemusta hihkuen keitellä kaikenlaisia liemiä. Mikään ei ollut hauskempaa kuin yhdistellä kemiallisia aineita erilaisiksi keitoksiksi.

Noah yritti laajentaa Harleenin maailmaa opettamalla tytön kävelemään. Harleen sai ottaa ensimmäiset askeleensa hevoshaassa.

Selina oli saanut aikaiseksi kauhean löyhkäliemen. Hän päätti tehdä liemellä jekun muille talon asukkaille.

Hän asetti viattomannäköisen litkun etupihalle ja toivoi, että joku kävelisi pian sen ohi.

Pian litku alkoi levittää kauheaa lemua joka puolelle. Selinan jekku meni kuitenkin vähän pieleen, sillä kukaan ei ollut haistamassa karmeaa löyhkää.

Victorin ja Seljan suhde kukoisti yhä. Seljakin oli saavuttanut täysi-ikäisyyden ja ehdotteli varovasti yhteenmuuttoa Victorin kanssa. Piiparista oli ihanaa, että Victorkin oli löytänyt oman rakkaan.

Victorin ja Seljan pienet rakkaudenosoitukset saivat Piiparin hymyilemään ylpeästi. Rakkaus oli niin ihanaa, ja Piipari oli hieman pelännyt Victorin puolesta - poika oli vaikuttanut nuorempana vähän sulkeutuneelta likakammonsa vuoksi.

Victor oli aivan hulluna Seljaan. Hän olisi voinut vain tuijottaa tyttöystäväänsä tuntikausia, niin rakastunut hän oli.

Victor tahtoi ilmaista tunteensa ääneenkin. "Minä rakastan sinua, Selja Mononen", hän sanoi kesken kuhertelun. Vastaukseksi hän sai punastelevaa, hermostunutta naurua.

Victor tahtoi osoittaa rakkauttaan myös fyysisellä tasolla, mutta Selja ei pitänyt ideaa kovin hyvänä.

Aamulla Selja pahoitteli sitä, että oli torjunut Victorin. "Minä vain vähän yllätyin", hän selitti, "Ja minä tein korvaukseksi vähän lettuja! Kai annat minulle anteeksi?"

"Ei ole mitään anteeksiannettavaa. Et sinä tehnyt mitään väärää", Victor sanoi lohduttavasti. "Sitä paitsi minä rakastan sinua, ja mitä rakkautta sellainen olisi, että suuttuisi toiselle noin pienestä asiasta?"

Aamiaisen jälkeen pariskunta pulahti poreammeeseen. "Tiedätkös", Selja aloitti arvoituksellisesti, "että mietin koko ajan sinua ja minua ja meitä ja sitä, miten torjuin sinut eilen. Ja nyt olen sitä mieltä, että olisin valmis yrittämään uudelleen."

Seljan sanat ilahduttivat Victoria kovasti. Hän ei kuitenkaan halunnut vaikuttaa yli-innokkaalta, joten hän aloitti suutelemalla Seljaa varovaisesti. Selja ei kuitenkaan varovaisuudesta piitannut, vaan pisti suudelmiin kunnolla tunnetta peliin.

Pian pariskunta katosi pinnan alle.

"Voi ei, muistin juuri, että minullahan on työpäivä!" Victor tajusi olevansa jo myöhässä töistä, joten hän ei ehtinyt jäädä kuhertelemaan Seljan kanssa lemmenhetkien jälkeen. Selja oli kuitenkin ymmärtäväinen eikä loukkaantunut Victorin äkillisestä lähdöstä.

Noah päätti tehdä tuttavuutta poikansa tyttöystävän kanssa. Onneksi Selja ei nolostellut vähää vaatetustaan, eikä Noahkaan kiinnittänyt sen enempää huomiota siihen, että Selja oli liki alaston.

"Minä kaipasin sinua koko työpäivän ajan", Victor leperteli Seljalle, joka puolestaan osoitti oman kaipauksensa suudelmilla. "Ah, nuorta rakkautta", Noah ihasteli ohikulkiessaan.

"Kävin töiden jälkeen korukaupassa, ja löysin sieltä tällaisen nätin sormuksen. Haluaisitko sinä sen omaksesi? Tulisitko siis vaimokseni?" VIctor kysyi ja polvistui Seljan eteen.

Selja sai kauhean hihityskohtauksen, mutta otti sormuksen vastaan. "Tietenkin tulen vaimoksesi!" hän hihitti vastaukseksi.

"Ihanaa! Mutta mennäänkö saman tien ihan oikeasti naimisiin? Meillä kun on pihalla tuo hääkaari ja kaikkea..." Victor ehdotti.

Victor ja Selja kävivät äkkiä ilmoittamassa talon asukkaille menevänsä naimisiin ja kirmasivat sitten hääkaaren alle sormuksia vaihtelemaan. Paparazzia eivät häät kiinnostaneet.

"Meidän pikku poika menee naimisiin", Noah nyyhki tunnekuohun vallassa. "Pidä itsesi miehenä", Piipari suhahti. Hän tahtoi nauttia häistä ilman ylimääräisiä kyyneleitä.

Selja ja Victor olivat niin innokkaita menemään naimisiin, etteivät he edes malttaneet vaihtaa vaatteitaan.

"Minä rakastan sinua, vaimo", Victor sanoi hellästi. "Minäkin rakastan sinua", Selja vastasi ja hihitti kainosti.

Hääyönsä Selja ja Victor viettivät suihkukopissa, sillä siellä he varmasti saivat olla kahden.

"Me Seljan kanssa ollaan päätetty muuttaa omaan asuntoon, nyt kun me ollaan oikea aviopari", Victor ilmoitti vanhemmilleen. "No mutta sehän on hienoa", Piipari sanoi, "Muistakaahan tulla joskus vierailulle!"

Eipä aikaakaan, kun Selja ja Victor seisoivat talon edessä odottamassa taksia. Victor yritti laskeskella, kuinka paljon heidän pitäisi tienata viikossa maksaakseen laskut, mutta hän ei koskaan ollut ollut hyvä matematiikassa, joten Victor ei saanut järkevää tulosta aikaiseksi.

Viime osan lopussa olleen nimiteema-arvoituksen ratkaisu on Batman, ihan niin kuin Lotte (ja joku muu Formspringissä) veikkasikin. (: Victor, Hugo, Selina ja tässä osassa mukaan tullut Harleen on kaikki hahmoja Batmanin maailmassa. Victorilla on kaksi esikuvaa: suomalaisittain Pakkasherrana tunnettu tiedemies Victor Fries sekä sarjamurhaaja Victor Zsasz. Hugo taas on saanut nimensä tohtori Hugo Strangen mukaan. Selina taas on nimetty Kissanaisen eli Selina Kylen mukaan. Harleen puolestaan on saanut nimensä kovasti Jokeriin ihastuneelta Harleen Quinzelilta, joka tunnetaan paremmin Harley Quinnina eli Harlekiinina. Kaikki lapset on siis nimetty rikollisten mukaan. :D

Oon muuten saanu väkerrettyä Tavareseille sukupuun. Sen löytää TÄÄLTÄ.