Sammy vietti syntymäpäivään. Hänestä oli hämmästyttävää katsella alakerran uima-allasta aidanraosta.



Danika alkoi heti opettaa nuorimmaistaan puhumaan. Opetustuokiot sujuivat jo rutiinilla.



Samana iltana sisäoppilaitoksessa opiskellut Delinda palasi vihdoin kotiin. "Onpa ihanaa olla taas täällä", Delinda huokaili tyytyväisenä.



Danikasta oli vähän outoa nähdä siskonsa taas, ja Delindastakin oli vähän kummallista palata kotiin, jota emännöikin vanhempien sijaan isosisko. Kumpikin oli kuitenkin iloisia toistensa näkemisestä.



Pete oli loihtinut Alyssan iloksi sammakonreisiä. "Tykkäätkö sä muka oikeasti limasten hyppijöiden reisistä?" Holly nyrpisteli siskonsa lempiruoalle.



Delindakin osallistui aterialle. "Kyllä nämä minusta ainakin ovat todella herkullisia. Näsäviisalassakin oli aina gourmet-ruokaa - sammakonreisiä, etanoita ja mereneläviä", hän kertoili ja sai Hollyn melkein oksentamaan. Holly piti paljon yksinkertaisemmasta ruoasta, kuten hodareista.



Danika ja Delinda keskustelivat nektarilasillisten äärellä illalla. "Sinä olet nyt varmaan timantinkova ammattilainen, kun kävit niin hienoa kouluakin", Danika sanoi osin ihailevasti, osin hieman kateellisena. "No, kyllä minä paljon kaikkea opin, mutta ei minua mihinkään tiettyyn ammattiin koulutettu", Delinda vastasi.



Delindan oli aika muuttaa vaatetustaan. Hän olikin jo kurkkuaan myöten täynnä koulupukuja. Oli mukavaa päästä vihdoin koulusta ja alkaa tavoitella unelmiaan. Delinda oli saanut Näsäviisalassa kehuja kirjoitustaidoistaan, joten hän haaveili kirjailijan urasta. Hän aikoi muuttaa pian Bridgeportiin, jossa oli paremmat mahdollisuudet tutustua kustantajiin ja luoda ihan oikea ura.

(Delindan luonne on herkästi innostuva, yksinäinen susi, tarkkasilmäinen, snobi ja karismaattinen. Hän tahtoo olla ammattikirjailija.)



Pete huolehti siitä, että Sammy oppi käymään potalla. "Isot pojat ei pissaa pöksyyn, ja sinä olet jo aika iso poika", Pete kannusti kuopustaan.



Kaksosilla oli syntymäpäivät. "Pidetäänkö puhalluskilpailu? Mä voitan sut satavarmasti!" Lydia haastoi Alyssaa kisailemaan. "Ihan ku voittaisit! Mä oon paras!" Alyssa otti haasteen vastaan.



Puhalluskilpailu unohtui kuitenkin pian, sillä pitihän keksiä synttäritoivekin!



Delinda kannusti siskontyttöjään. Sisäoppilaitoksessa synttäreitä ei vietetty, joten hänestä oli mukavaa päästä osallistumaan juhliin, vaikkakin pienimuotoisiin sellaisiin.




Alyssa voitti lopulta puhalluskilpailun ja kasvoi ensimmäisenä, mutta Lydia venähti vain muutaman sekunnin siskoaan myöhemmin.




Tytöt kaivoivat kaapista uudet vaatteet, ja sitten he olivat valmiita ottamaan vastaan teini-iän mukanaan tuomat haasteet.

(Alyssan luonne on sekopää, urheilullinen, taiteellinen ja surkimus. Lydia on neuroottinen, tarkkasilmäinen, äkkipikainen ja herkkäuninen.)



Kaksosten kasvettua Delinda päätti, että oli hänen aikansa lähteä. Hän oli jo vuokrannut Bridgeportista asunnon, joten lähteminen oli helppoa.



Alyssa oli hieman omituinen. Hän ui vaatteet päällä...



... ja kalasti uima-altaasta. Itse hän ei nähnyt touhuissaan mitään kummallista.



Lydia oli vähän huolissaan Alyssasta. "Se varmaan luulee, että Loch Nessin hirviökin on oikeesti olemassa!" hän tuskaili Hollylle.



Danika ei huomannut Alyssassa mitään epätavallisuudesta poikkeavaa, mutta hän olikin niin keskittynyt pikku-Sammyyn, ettei hän varmaan olisi huomannut edes ydinpommin räjähtämistä.



Kaksoset viihtyivät yhdessä. Puutarhanhoitokaan ei ollut kahdestaan niin tylsää kuin yksin.



Puutarhahommat olivat erityisen vaikeita Lydialle, joka ei pitänyt liasta ollenkaan. Hän joutui pesemään kätensä monta kertaa peräkkäin, jotta tunsi olonsa puhtaaksi.



Lydia oli erityisen tarkka hammashygieniastaan. Suuhun kerääntyi niin kauheasti bakteereita!



"Mä laitoin tähän chilikatkarapujuttuun kermavaahtoa. Ihan sikahyvä yhdistelmä!" Alyssa jutteli äidilleen. "Sinä MITÄ?" Danika ei ollut uskoa korviaan. Ruoanlaiton ammattilaisena hänen oli vaikea sulattaa outoja yhdistelmiä.



"Olen niin ylpeä sinusta, Holly. Sinä hoidat koulusi niin hienosti ja jaksat käydä vielä töissäkin!" Danika kehui esikoistaan. "Njaa..." Holly totesi. Hän ei kauheasti enää välittänyt töistään. Oli tylsää vain myydä kirjoja päivästä toiseen.



Tukkeutunut vessanpönttö oli Lydian pahin painajainen.



Holly ei olisi halunnut enää käydä koulussa tai töissä. Lueskeleminen ja vetelehtiminen oli paljon hauskempaa.



"Sinusta on tullut todella hyvä kokki", Pete kehui vaimoaan. "Mutta ei minusta tule koskaan sinun veroistasi taituria", Danika sanoi vaatimattomasti, mutta oli oikeassa: Peten ruoanloihtimiskykyjä ei voisi kukaan ylittää.



Alyssa oli aloittanut kuntoiluharrastuksen. Leuanvetotanko oli niin korkealla, että tytön piti hypätä saadakseen siitä kiinni.



Sammy puolestaan viihtyi lelulaatikossa. Kaikki lelut laatikosta olivat kulkeutuneet ympäri taloa, joten ei laatikko olikin ainoa leikkiväline huoneessa.



"Holly, mitä tämä oikein on? Minä sain pomoltasi puhelun, ettei sinua näkynyt tänään töissä! Selitäpä minulle, mistä oikein on kyse!" Danika oli saanut Hollyn kiinni töistä pinnaamisesta. Holly tunnusti lintsanneensa, ja sai vakavan varoituksen äidiltään. "Jos vielä kerran teet niin, joudut arestiin kunnes täytät 18!" Danika uhkasi.



Holly oli tilanteesta tietenkin myrtynyt, muttei alkanut soittaa suutaan äidilleen, sillä oli tarpeeksi fiksu ymmärtääkseen, että siitä olisi vain haittaa. "Kannattiko pinnata?" Alyssa tuli ilkkumaan siskoaan. "Pää kiinni, okei?" Holly sanoi kipakasti.



Lydia oli siskoksista selkeästi lapsirakkain. Hän auttoi vanhempiaan huolehtimalla Sammysta, kun näillä oli muuta puuhaa.



Perheen naisilla oli tyttöjen ilta. Danika ja Alyssa kuntoilivat (Alyssasta juhlavaatteet olivat selvästi paras urheiluvarustus), Lydia harjoitteli maalaustaitoaan ja Holly säesti muiden puuhia käärmeenlumoamispillillä.



Hollylla ei ollut vielä tekniikka hallussaan, joten hän puhalsi poskensa kipeiksi.



Danika jäi välillä ihmettelemään maailman kummallisuuksia ja samalla unohti, mitä hänen piti seuraavaksi tehdä.



Holly ei ollut pitkään aikaan viettänyt Timonin kanssa aikaa koulun ulkopuolella, joten hän pyysi pojan treffeille.



Pariskunta sopi tapaamisen leikkipuistoon, sillä siellä oli hyvä hengailla.



"Jos mulla ei olis töitä, niin oltais voitu käydä treffeillä paljon useemmin", Holly sanoi Timonille. Hänellä oli vähän huono omatunto poikaystävänsä laiminlyönnistä.



"Mut toisaalta töistä on se hyöty, että sieltä saa rahaa, ja sit voi tehdä kaikkea kivaa", Holly kuitenkin totesi.



Hollyn henkiominaisuudet pyrkivät pintaan toisinaan. Silloin tyttö alkoi hohdella.



"Kuule Holly, ei mua haittaa, vaikka me ei nähdäkään usein. Se on vaan sairasta, jos pariskunta on koko ajan yhdessä", Timon sanoi ja sai Hollyn olon tuntumaan paremmalta.



"Ja kun me nähdään vähän harvemmin, niin pienetkin jutut tuntuu paljon isommilta ja tärkeemmiltä", Timon sanoi. "Sä oot niin huippu, mutta sä puhut ihan liikaa! Meidän pitäis nyt vaan pussailla", Holly sanoi tomerasti ja suuteli Timonia.



Leikkikentällä alkoi tulla tylsää, joten Holly ja Timon päättivät käydä vastapäisessä karaokebaarissa.



"Hei siistii, eka kerta baarissa!" Holly hihkui innoissaan.






Holly ja Timon lauloivat herkän dueton täysin pieleen, mutta se ei heitä haitannut. Tärkeintä oli pitää hauskaa.



Holly tahtoi ikuistaa parin onnen valokuviin.



"Eikä, mä näytän ihan kamalalta näissä kuvissa! Mut sä oot upee", Holly tarkasteli kuvaa. "Mä oon harjotellu ilmeitä peilin edessä", Timon paljasti.



Hollyn setä Dean haastoi Hollyn biljardiotteluun. Holly otti mieluusti haasteen vastaan, sillä hän piti voittamisesta.



Timon kuitenkin keskeytti ottelun, sillä hän tahtoi pussailla Hollyn kanssa. Vaikka Holly olisikin tahtonut löylyttää Deanin biljardissa, hän ei voinut jättää Timonia huomiotta.



"Toi vihreä valo saa mut huonovointiseks. Mun on pakko lähteä kotiin", Timon totesi surkeana.



"Tiesitkö, että leffoihin piilotetaan salaisia viestejä valtiolta?" Alyssa paljasti synkkiä salaisuuksia siskolleen. "Eikä!" Lydia otti siskonsa jutut todesta.



Alyssan kauhujutut keskeytyivät, kun Sammy tuli puhaltamaan synttärikakkunsa kynttilöitä.




Sammysta kasvoi iloinen poika.

(Sammyn luonne on sottapytty, virtuoosi ja ajoneuvointoilija.)



Danika onnitteli poikaansa halaamalla. Hänen oli hieman vaikea käsittää, että Sammykin oli jo kouluikäinen.



Alyssa sai joskus aivan älyttömiä päähänpistoja, jotka hän olisi tahtonut toteuttaa Lydian kanssa. Lydia ei kuitenkaan suostunut ihan mihin tahansa hullutuksiin, ja hän usein suuttuikin siskolleen tämän typeristä ehdotuksista.



Onneksi Alyssa sai Hollysta rikoskumppanin joihinkin tempauksiinsa. Tällä kertaa Alyssa tahtoi heitellä kananmunilla naapuritaloa. Holly oli heti suunnitelmassa mukana, sillä keppostelu oli hänestä maailman hauskinta puuhaa.



"Tästä tulee niin hauskaa!" siskokset hihittelivät.



Holly oli paljon rämäpäisempi kuin pikkusiskonsa, ja alkoi viskellä munia sen kummempia konstailematta. Alyssa, vaikka olikin suunnitelman keksinyt, seurasi aluksi sivusta Hollyn viskelyä.



Pian hän rohkaistui kuitenkin itsekin heittelemään munia. Munien rikkoutuminen ovea vasten oli hieno näky.



Pahaksi onneksi talon asukkaat olivat kotona ja huomasivat siskosten rötöstelyn. "Nyt antaa heittää, ennen kuin kerron vanhemmillenne!" vihastunut asukas huusi Hollylle.



"Älä nyt suutu, mehän vaan leikittiin", Holly yritti rauhoitella kepposen uhria. "Leikitte! Siitä on kuulkaas leikki kaukana, kun joutuu kuuraamaan ikkunat puhtaaksi tuon käsittelyn jälkeen!" nainen kirkui. "No anteeks!" siskokset pyysivät anteeksi yhteen ääneen.



"Uh, en mä arvannut, että me kiinni jäätäis", Alyssa sanoi pahoillaan, mutta ei voinut estää itseään hymyilemästä. Tilanne oli kaiken kaikkiaan kuitenkin aika koominen.



Päästyään vihaisen naisen katseen alta pois Holly ja Alyssa repesivät raikuvaan nauruun.



Keppostelijat palasivat kotiin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Alyssasta ei olisi uskonut, että hän olisi tehnyt mitään ilkeää, kun näki hänet leikkimässä pikkuveljensä kanssa.



Hollykin näytti ulospäin vain rakastuneelta teinitytöltä, joka lörpötteli päivät pitkät puhelimessa poikaystävänsä kanssa.



"On meillä hienoja lapsia", Danika ja Pete totesivat tyytyväisenä.



Sammysta oli tullut puumajan kuningas, sillä siskoja ei enää majaleikit kiinnostaneet.



Holly ja Alyssa kuluttivat aikaansa välillä ihan fiksustikin.



Joskus Holly ihasteli karaokeiltana otettua kuvaa. "Me ollaan aika mahtava pari", hän tuumi iloisena katsellessaan kuvaa.



Lydia piti Sammysta huolta koulumatkoillakin.



Kun lapset olivat koulussa, Danikalla oli hyvää aikaa opiskella uusia reseptejä. Hän oli jo miltei huippukokki, mutta uutta opittavaa riitti silti aina.



Pete vahti, että Sammy teki läksynsä. Kakkupala auttoi jaksamaan.



Sammy piti kaikenlaisista ajoneuvoista, mutta autot olivat kaikkein lähimpänä hänen sydäntään. Autoja saattoi ihailla vaikkapa kilpa-ajopeliä pelatessa.



Hollyn oli aika astua aikuisuuteen. Perhe hurrasi Hollylle niin äänekkäästi, että korvat menivät lukkoon.




Holly oli jo pitkän aikaa odottanut kasvavansa aikuiseksi. Hänellä oli suuria suunnitelmia.

(Hollyn luonne on sottapytty, hajamielinen, kapinallinen, lastenvastainen ja kätevä. Hän tahtoo olla nikkari.)



"Hei isä, minä olen vähän miettinyt asioita. Sinähän tiedät, että elämä erivärisenä on hieman vaikeampaa. Meitä katsotaan kieroon kaupungilla ja niin edelleen..." Holly jutteli isälleen. "Aivan niin. Olen pahoillani, että sinäkin olet joutunut kärsimään siitä", Pete sanoi myötätuntoisesti.



"Minä olen vähän googlaillut, ja löysin paikan, jossa on muitakin erilaisia simejä. Kaupungin nimi on Hidden Springs, tai Salaisen lähteen kylä, ja minusta tuntuu, että haluan muuttaa sinne! Kerrankin en tuntisi itseäni friikiksi", Holly kertoi suunnitelmastaan. "Oh, kuulostaa hienolta! Mutta meille kyllä tulee ikävä sinua, jos lähdet niin kauas", Pete sanoi. "Tiedän. Minullekin tulee ikävä teitä, mutta minä kaipaan jo uusiin maisemiin!" Holly vastasi.



Holly kertoi Hidden Springs -unelmistaan äidilleenkin.



"Tietenkin voit lähteä sinne, murunen, kunhan vain soittelet ja kirjoitat usein. Me tahdomme sinun olevan onnellinen ja toteuttavan unelmiasi", Danika sanoi, mutta tunsi haikeutta siitä, että hänen esikoisensa oli jo niin vanha, että saattoi muuttaa pois kotoa.



Holly ei jäänyt kauaksi miettimään, vaan soitti saman tien taksin, joka veisi hänet Hidden Springsiin asti.



Niin ensimmäinen lapsi leijui kotipesästä suureen maailmaan.



Hollyn lähtö sai kaikki hieman surullisiksi, mutta he olivat myös iloisia siitä, että tyttö uskalsi lähteä kokonaan uuteen kaupunkiin. Lydia päätti isosiskonsa lähdön kunniaksi korjata pitkään aikaan rikki olleen radion.



Lydian taidot eivät kuitenkaan riittäneet, ja tyttö sai sähköiskun laitteesta.



Sammyn lempilelu oli tankki. Itse asiassa Sammylle kelpasi leluksi mikä tahansa kulkuvälineen pienoismalli.



Alyssa oli vähän lapsellinen, ja tykkäsi siksi leikkiä pikkuveljensä kanssa. Tyynysota kuun loisteessa oli jännää ja hauskaa.



Danika oli huippukunnossa. Hän jaksoi vetää leukoja yhdellä kädellä.



Lydia näki maailman hieman eritavoin iskun saatuaan. Maalauksista tuli aika kummallisia.



Alyssa oli innostunut laulamisesta. Hän pyysi Peteä opettamaan suvussa pitkään kulkeneen egyptiläisen rakkauslaulun.



"Sinullahan on kykyjä", Pete huomasi Alyssan luritellessa laulun kauniilla äänellään.



Lydian sähköisku oli säikäyttänyt Peten ja Danikan, jotka kielsivät lapsia koskemasta rikkinäisiin sähkölaitteisiin ilman aikuisen valvontaa. Pete saisi siitä lähtien hoitaa korjauspuuhat, sillä hänellä oli eniten mekaniikkataitoa.

***

Ihan vaan muistutuksena: Ens viikon maanantaina ilmestyy Tavaresien viimeinen osa.