Dean ei ollutkaan mennyt nukkumaan, vaan oli jumahtanut koneelle pelaamaan. Tietokonepelin ansiosta hän oli autuaan tietämätön siitä, että hänen pikkusiskonsa kuunteli juuri rakkaudentunnustusta hänen parhaalta ystävältään.

Will ja Mirjami puolestaan olivat päätyneet nukkumaan yhdessä pitkän tauon jälkeen. Will oli vain ollut niin väsynyt, että hän oli rojahtanut Mirjamin viereen miettimättä sen kummemmin. Mirjami oli tietenkin onnesta soikeana.

Ilma oli alkanut viiletä, joten Henri ja Danika siirtyivät sisätiloihin halailemaan. "Toivottavasti Dean ei nyt pamahda paikalle, se menis taatusti ihan sekasin", Danika hihitteli.

Koska Deania ei näkynyt mailla halmeilla, rohkaistuivat nuoret suutelemaan. Danikasta oli todella jännittävää pussata, ja lisämausteen suudelmaan toi se, että Henri oli hänen veljensä bestis.

Proppu oli bonganut Näykkiksen. Jyrsijä selvästi herätti kissan mielenkiinnon, mutta terraario esti sen, että Proppu pääsisi käpälöimään Näykkistä.

"Tiedätkö, minusta tuntuu niin ihanalta herätä taas sinun vierestäsi, että se melkein sattuu", Mirjami tunnusti Willille, kun he heräsivät. Hänen oli pakko kertoa tunteistaan suorin sanoin, sillä hänellä oli suuri mahdollisuus menettää Will toiselle naiselle lopullisesti. Sitä hän ei todellakaan halunnut.

Will nappasi Mirjamin kainaloonsa. "Ihanasti sanottu, Mirjami", Will myhäili tyytyväisenä. Hän jos kuka osasi ottaa kehut vastaan - hän myös usein käänsi kehuiksi asiat, jotka eivät varsinaisesti sellaisia olleet. Mirjami oli sulaa onnesta, kun hän tunsi Willin niin lähellä itseään. Hänen teki mieli kysyä mieheltä, miettikö tämä Margotia, mutta hän päätyi kuitenkin pitämään suunsa kiinni. Nyt oli tärkeää, että Willin ajatukset pysyisivät vain Mirjamissa!

Paras tapa hallita Willin ajatuksia oli käyttää kehoaan hyväksi. Will oli aina pitänyt suorasukaisista naisista, ja Mirjamin ehdotus lakanoiden laulattamisesta sai häneltä tietenkin kannatusta.

Kun puuhat oli puuhailtu, Mirjamin mielessä kierteli tuhansia ajatuksia. Toisaalta hän oli hurjan onnellinen siitä, että hän ja Will olivat löytäneet jälleen yhteisen sävelen ja fyysisen yhteyden, mutta toisaalta Willin mieli saattoi edelleen haikailla Margotia, ja silloin Mirjami olisi vain tarjonnut itsensä ilmaiseksi bonukseksi Willille.

"Teinköhän minä nyt tyhmästi? Olenko minä tosiaan niin epätoivoinen, että hyppään sänkyyn Willin kanssa vain pitääkseni hänet hetken pidempään itselläni?" Mirjami pohti kylpiessään. Hänellä oli ikävä tunne, että hän oli teollaan vain ampunut itseään jalkaan ja antanut sydämensä jälleen kerran särjettäväksi. Hänen piti vain toivoa, että hän saisi suostuteltua Willin jäämään hänen luokseen ja jättämään Margotin.

"Mikset sä sanonut, että jäit yöksi? Oltais voitu pelata koko yö Mestari Siveltimen mysteeriä", Dean nurisi löytäessään Henrin aamulla talosta. "Mitä sä edes teit koko yön?" hän ihmetteli. "Öö, mä en vaan jaksanu lähteä kotiin ja oli jo niin myöhä, niin äiti anto luvan jäädä tänne. Ja sun äitis anto luvan kans", Henri selitteli.

Aamiaispöydässä oli sillä kertaa Tavaresien lisäksi myös Henri, jota selvästi hermostutti. Hän vain pölisi koulusta, vaikka ketään ei kiinnostanut. Danikakin oli vähän varuillaan, sillä hän ei tahtonut paljastaa perheelleen - tai ainakaan veljelleen - mitä edellisyönä oli tapahtunut. Oli paljon kutkuttavampaa pitää suhde salassa.

Aamiasen jälkeen teinikolmikko suuntasi poreammeeseen. "Danika, onko sun pakko tunkea mukaan? Mun ja Henrin oli tarkotus puhua poikajuttuja, ja sä häiritset meitä", Dean ei arvostanut Danikan mukaantuloa. "Äh, anna sen tulla vaan, ei siitä haittaakaan oo", Henri sanoi ja väläytti salaa hymyn Danikalle. "No just joo. Sä haluut vaan kattella sitä bikineissä! Kuule, turpaan tulee jos kattelet mun siskoa liian himoiten", Dean uhkasi.

Dean antoi Danikan lopulta jäädä poreammeeseen (sillä ehdolla, että Danika pysyisi suurimman osan aikaa vain pää veden pinnalla). Danika ja Henri pelasivat pinnan alla jalkapeliä Deanin huomaamatta; poika oli niin keskittynyt juttelemaan lempipeleistään ja -sarjoistaan, ettei hän luultavasti olisi huomannut edes maailmanloppua.

Vaikka Hömppä olikin Danikan lintu, joutui Mirjami huolehtimaan papukaijasta. Hömppä katseli kiinnostuneena siivouspuuhia.

Dean oli valvonut koko yön tietokonepelinsä ääressä, ja hän joutuikin pian ottamaan päiväunet. Sehän sopi Danikalle ja Henrille, jotka alkoivat kuherrella heti, kun Dean alkoi kuorsata.

Aluksi pariskunta pussaili mahdollisimman hiljaa ja varovaisesti, mutta pian he unohtivat hyssyttelyn ja sen, että Dean nukkui vain muutaman metrin päässä.

Kun vaikutti siltä, että Dean saattaisi herätä, Danika ja Henri piiloutuivat vessaan jatkamaan puuhiaan. Yllättäen Dean kuitenkin ilmestyi paikalle. "Hei, häivy! Ei vessaan saa tulla koputtamatta", Danika äyskäisi hämmentyneelle ja unenpöpperöiselle Deanille, joka onneksi ei ollut nähnyt mitään.

"Mutta... Olihan Henrikin täällä?" Dean mutisi vastalauseeksi siskolleen. "Mä vaan autoin Danikaa sitomaan sen bikinit paremmin", Henri kertoi syyksi. "Ai jaa... Ei kun hetkinen? Mitäs täällä oikein tapahtuu?!" Dean alkoi tajuta, että Danikan ja Henrin välillä oli tapahtumassa jotakin. "Mä annan sulle nyt vessarauhan", Henri sanoi ja karkasi vessasta ennen kuin Dean ehti tivata lisätietoja.

Pähkäiltyään siskonsa ja Henrin kummallista käytöstä tarpeeksi Dean alkoi olla varma siitä, että he seurustelivat hänen selkänsä takana. Hän otti asian puheeksi Henrin kanssa. "Kakase ulos, mies! Seurusteletko sä Danikan kanssa vai et?" Dean jyrisi niin uhkaavasti kuin osasi.

"Mitä jos seurustelenki?" Henri vastasi juonikkaasti. "No sitä, että... En mä itse asiassa tiedä", Dean sanoi hölmistyneenä. Ajatus siitä, että hänen pikkusiskonsa seurustelisi Henrin kanssa tuntui kummalliselta, mutta mitä pahaa siinä itse asiassa oli? Dean ei ollut pohtinut asiaa ihan loppuun asti.

"Tai siis... Sitä mä vaan että..." Dean yritti koota ajatuksiaan. "Niiin?" Henri hoputti ystäväänsä. "No siis. Ei mulla periaatteessa oo mitään sitä vastaan, että te seurustelette, mutta kun Danika on mun pikkusisko. Mä haluan pitää sen turvassa, tiedätkö? Mä en halua, että kukaan satuttaa sitä. Ja kun sä oot mun paras ystävä, niin en mä halua ikävyyksiä sullekaan. Joten jos te erootte, niin mä joudun kauhean huonoon asemaan: mä en voi hylätä mun siskoa, mutta mä en halua luopua sustakaan. Ja jos te erootte, niin sitten mun on pakko pistää välit poikki sun kanssa. Ymmärrätkö sä mitä mä selitän?" Dean selitti.

Danika oli huomannut veljensä ja Henrin keskustelevan vakavasti. Hän oli hieman kauhuissaan tilanteesta ja soitti paniikkipuhelun omalle bestikselleen, Kaino Hahkalalle. (Danikalla on kaks kaveria, joiden nimi on Kaino Hahkala: toinen on blondi tyttö, toinen kalju poika. :D Tyttö on Danikan bestis.)

Henri tuli juttelemaan Danikalle keskustelun jälkeen. "Dean sano, että me voidaan kyllä seurustella, kunhan ei erota sinä aikana, kun kumpikin teistä asuu vielä kotona", Henri kertoi. Danika oli helpottunut. "Hyvä juttu", hän huoahti ja silitti hellästi Henrin poskea.

"Pitäiskö meidän nyt alkaa ihan virallisesti seurustella, kun kerran ollaan saatu Deanin siunauskin?" Danika ehdotti, ja Henri tietenkin suostui. Ei hän turhaan ollut Deania kuunnellut.

Proppu koetteli rajojaan. Se tahtoi tietää, missä kaikkialla oikein sai maata. Jotenkin siitä tuntui, ettei keittiötasolla ehkä saanut olla, mutta sen oli silti pakko kokeilla.

Se sai odotella melko kauan ennen kuin kukaan huomasi sen torkkuvan pöydällä. Will ei ollut kovinkaan ilahtunut siitä, että ruoanlaittotaso oli täynnä kissankarvoja.

Dean selitti Henrille kaikenlaisia sääntöjä koskien sisarensa kanssa hengailua, kun Will asteli huoneeseen. "Öö, isä, meillä oli tässä vähän niinku privaattijuttuja meneillään", Dean sanoi hieman vaivaantuneena. "Vai niin! No, Älkää minusta välittäkö", hän sanoi muina miehinä eikä tajunnut lähteä, vaikka pojat vihjailivatkin, että he tahtoisivat jatkaa juttujaan kahden kesken.

"No, mä sitten kai tästä lähdenkin", Henri sanoi lopulta, kun Will ei vain suostunut poistumaan paikalta. "Puhutaan sitten vaikka puhelimessa nää jutut loppuun", Dean sanoi lannistuneena. Joskus vanhemmista ei ollut muuta kuin harmia!

Deanin piti puhua myös seurustelusuhteen toiselle osapuolelle. "Te siis nyt sitten styylaatte", Dean totesi shakkiottelun lomassa. "Niinpä kai", Danika vastasi. "No hyvä. Ei kun siis, että jos teille tulee riitaa, niin mä oon aina sun puolellas, tiedä se", Dean sanoi isoveljellisesti. "Ei me olla ajateltu riidellä, mut kiitti silti. Oot varmaan huolehtivin isoveli ikinä", Danika mutisi, eikä oikein osannut päättää, tarkoittiko viimeistä lausettaan kehuksi vai moitteeksi.

Danika halusi urheilullisena siminä kasvattaa lihaskuntoaan. Leuanvetotanko treenasi käsivarsien lisäksi myös takamusta, sillä Danikan ote ei aina pitänyt.

"Minulle tuli tässä mieleen, että en kai minä häirinnyt sinua ja Henriä silloin yhtenä iltana?" Will kysyi Deanilta. "Ai, et todellakaan. Oli oikeestaan tosi kivaa, että tulit siihen seisomaan ja toljottamaan kesken privaattikeskustelun", Dean vastasi sarkastisesti. "Ai niinkö? No hyvä, minä luulin ärsyttäneeni teitä", Will sanoi helpottuneena tajuamatta ollenkaan, mitä Dean oli oikeasti tarkoittanut.

Mirjami oli ollut pari päivää aika hiljainen Willin seurassa. Hän oli tahtonut antaa miehelle tilaa tehdä päätöksensä hänen ja Margotin suhteen, mutta alkoi käydä ilmi, ettei Will ollut juurikaan ajatellut asiaa (tai mitään muutakaan.) Niinpä Mirjamin oli pakko ottaa asia puheeksi. Hän ei kestänyt enää epätietoisuutta.

"Oletko sinä menossa käymään Ranskassa sen naisen luona?" Mirjami kysyi hiljaa. "Ai Margotin? Kyllä. Minä lupasin hänelle. Mutta en vielä tiedä milloin", Will vastasi pirteästi.

"Sitten kun menet sinne, voisitko pistää välit hänen kanssaan poikki? Tai ainakin teidän rakkaussuhteenne", Mirjami pyysi jämäkästi, mutta yhtä aikaa hieman arasti. "Mitä? Miksi?" William kysyi hämmentyneenä. "No kun... Tiedän, että pyydän sinulta ihan hirveän paljon, mutta... Minä en tahdo luopua sinusta", Mirjami sanoi miltei itkien, "Minä en tahdo jakaa sinua. Minä rakastan sinua." Will ei sanonut mitään, tuijotti vain Mirjamia outo ilme kasvoillaan.

Mirjami luuli, että peli oli menetetty, ja Will jättäisi hänet lopullisesti. Hänen sydämensä tuntui särkyvän, mutta sitten Will ottikin hänet syleilyynsä. "Sinä et ehkä usko tätä, mutta minä olen odottanut kauan kuulevani nuo sanat sinun suustasi", Will sanoi vakavasti täydestä sydämestään.

"Sinun pettämisesi oli pahinta, mitä olen ikinä tehnyt. Kun näin, miten pahasti sinua satutin, minuunkin sattui. Minä luulin, ettet enää koskaan antaisi anteeksi minulle. Enkä minä edes olisi ansainnut anteeksiantoasi! Sen vuoksi minä varmaan rakastuinkin Margotiin: luulin, etten enää koskaan voisi saada sinua. Mutta nyt kun sanot rakastavasi minua, minä olen onnellisempi kuin koskaan. Minäkin rakastan sinua, Mirjami", Will puhui aivan eri tavalla kuin koskaan aiemmin: aidommin ja koskettavammin. Hän tosiaan avasi sydämensä Mirjamille ehkä ensimmäistä kertaa koskaan. "Joten tietenkin minä jään luoksesi, jos vain todella tahdot sitä. Minä jätän Margotin, ja lupaan, etten sen jälkeen enää vokottele muita naisia", Will sanoi. "Oh, älä lupaa asioita, joita et voi pitää", Mirjami huokaisi, mutta oli räjähtää onnesta kuullessaan Willin sanat.

Uudelleen syttyneestä rakkaudesta inspiroituneena Mirjami uudisti kampaustaan ja hankki uusia vaatteita. Hän tahtoi olla Willille paras mahdollinen nainen, jottei tämä enää koskaan hairahtuisi. "Ohoh, mikä kisu!" Will hihkaisi hurmioituneena nähdessään Mirjamin.

Will hankkiutui nopeasti eroon ylimääräisistä vaatteista ja hyppäsi Mirjamin seuraksi sängylle. Kaikki tuntui olevan täydellisesti juuri sillä hetkellä. Ikään kuin mitään ikävää ei olisi koskaan tapahtunutkaan!

"En tajua, miten olen ikinä voinut käyttäytyä niin ikävästi sinua kohtaan", Will henkäisi katsellessaan Mirjamia, ex-vaimoaan, jota hän ei ollut koskaan oikeasti lakannut rakastamasta.

Uusiorakkaus sai pariskunnan lemmen räiskymään kirkkaana. Will ja Mirjami eivät pelänneet näyttää toisilleen kuinka kovasti he oikein toisiaan rakastivat.

Dean oli ruutukoukussa. Kun hän ei pelannut tietokoneella, hän katsoi telkkaria ja toisin päin.

Danikalla oli veljeään tervellisemmät harrastukset. Liikunnan lisäksi Danika teki itse terveellistä ruokaa.

Danikan laittama salaatti maistui muillekin. Perheaterialla oli myös helppo kertoa päivän asioista yhteisesti kaikille.

Danika oli hieman huolissaan veljestään, joka muuttui päivä päivältä nörtimmäksi. Hän pohti asiaa Henrin kanssa. "Deanille pitää hankkia tyttöystävä!" Henri ehdotti. Ajatus oli hyvä, ja Danikalla oli mielessään juuri sopiva tyttökin: hänen oma bestiksensä Kaino. "Meidän pitää vielä hieman hioa suunnitelmaa, mutta kyllä me Deanille tyttis saadaan!" Danika intoili.

Will kävi ahkerasti öisin töissä. Eräässä talossa karkotettavaksi sattui kummituskaksoset kaukaa keskiajalta.

Mirjami oli aivan seitsemännessä taivaassa. Vaikka Will ei ollutkaan vielä jäädyttänyt suhdettaan Margotiin, uskoi Mirjami siihen, että hän oli taas - ja lopullisesti - saanut Willin itselleen.

Mirjami oli niin ruusunpunaisten ajatusten vallassa, ettei edes läpimäräksi kastuminen saanut häntä pahastumaan.

Tavaresien etuportti oli unohtunut yöksi auki, ja peura tuli ihmettelemään pihaa.

"Voitko kuvitella, että vielä vähän aikaa sitten me emme voineet edes syödä yhdessä? Nyt se kaikki tuntuu vain pahalta unelta", Mirjami pohdiskeli ääneen aamiaisella.

"Niin, onneksi ne ajat ovat ohi ja talo on taas täynnä rakkautta", Will myötäili.

"Minun pitää lähteä sanomaan hyvästit Margotille. Vasta sitten voin olla kokonaan sinun", Will sanoi Mirjamille Hömpän kaarrellessa parin pään ympäri toistellen televisiosta oppimiaan fraaseja.

"Muistathan olla jämäkkä ja sanoa sille naiselle, että sinä olet nykyään yhden naisen mies, ja sinua odottaa ex-vaimotyttöystävä kotona?" Mirjami sanoi lievästi huolestuneena. Willin ja Margotin tapaaminen ei tuntunut Mirjamin mielestä hyvältä ajatukselta, sillä hän tiesi, millainen Will oli. "Luota minuun! Minä yritän parhaani", Will vakuutteli.

"Kyllähän minä sinuun luotan..." Mirjami sanoi hitaasti, sillä kaikesta huolimatta hänne oli vaikea luottaa Williamiin täysin. Mutta hän tahtoi uskoa siihen, että mies oli tehnyt muutoksen. Hän heittäytyi syleilemään Williä. "Ole varovainen! Minä rakastan sinua", hän mumisi Willin olkaa vasten.

Will soitti ennen lähtöään puhelun Margotille. "Meidän täytyy sitten jutella vakavasti", Will sanoi tiukasti ja taisi säikäyttää Margotin.

Hyvästeltyään Mirjamin ja lapset Will lähti kohti lentokenttää. "Voi, minä niin toivon, että Will tosiaan pistää suhteen poikki", Mirjami huokaili Propulle.

Proppu ja Mirjami olivat jo niin läheisiä, että he viettivät kylpyhuonetuokiotkin yhdessä.

"Tämä taitaa olla sitten viimeinen kerta, kun tulen Ranskaan", Will pohti saavuttuaan tuttuun majapaikkaan. Hän ei voinut tietää, miten Margot reagoisi jätetyksi tulemiseen, mutta saattaisi olla kaikkien kannalta parempi, ettei Will enää astuisi jalallakaan Champs Les Simsiin.

Will suuntasi saman tien Margotin asunnolle. Hän vetäisi pari kertaa syvään henkeä ennen kuin uskalsi pimpottaa ovikelloa. Jättäminen alkoi tuntua huonolta ajatukselta. Margot oli kuitenkin niin mukava tyttö.

Will päätti kuitenkin hoitaa homman pois alta. Hän oli jo luvannut Mirjamille jättävänsä Margotin, eikä hän voinut enää pettää Mirjamin luottamusta. Hän oli jo tehnyt lopullisen valintansa, eikä enää kannattanut muuttaa mieltään.

"Oh, 'ei Will!" Margot tervehti viehkeän riemukkaasti, mutta Will keskeytti naisen tylysti. "Kuules nyt, meidän täytyy nyt puhua", hän sanoi jämäkästi.

"Miste on kyse? Onko jokin 'ullusti?" Margot kysyi huolestuneena. "Ei ole. Tai siis on! Miten minä tämän nyt oikein selittäisin?" Will takelteli sanoissaan. Ei ollut helppoa sanoa toiselle päin naamaa, että olikin yllättäen rakastunut taas ex-vaimoonsa ja sen vuoksi suhde piti laittaa poikki.

"Tuota, tiedäthän sinä, miten joihinkin simeihin vain jää kiinni? Heistä ei vain pääse yli vaikka kuinka tahtoisi?" Will yritti selittää asiaansa kaunopuheisesti.

"Sine et ole peessyt yli edelliseste suhteestesi", Margot sanoi pettyneesti, "Ymmerren. Mine olinkin sinulle vain laastarisuhde."

"Ei! Sinä olit minulle paljon enemmänkin! Ja kyseessä on ex-vaimoni. Ja kyllä minä oikeastaan olin päässyt hänestä yli, ainakin jollain tasolla, mutta sitten me rakastuimmekin uudestaan ja minä lupasin hänelle, että olen vain hänen kanssaan ja jätän sinut sen takia, sillä hän on elämäni nainen ja..." Will selitti selittämistään. "Miten hen on elemesi nainen, jos te olette jo eronneet? Mike saa teidet uskomaan, ette juttunne toimisi uudestaan?" Margot kysyi ja hijensi Willin.

Sitten Margot suuteli Williä. "Mine en luovuta", hän sanoi liki eläimellisesti suudelmiensa lomassa.

"Ei, Margot! Minä rakastan Mirjamia. Minä en voi olla kanssasi enää", Will kokosi kaiken tahdonvoimansa sanoakseen sanat. "Päästä irti minusta, ole kiltti", hän suorastaan aneli.

Mutta Margot ei antanut periksi, ja Willin tahdonvoima murtui jokaisen suudelman myötä. Hän oli aina ollut naisten vietävissä, ja ennen kuin hän huomasikaan, hän muhinoi Margotin kanssa tämän sängyllä. "Margot, me emme voi tehdä tätä", hän vaikeroi. "Sine et ehke voi, mutta mine voin", Margot sanoi hitusen ylimielisesti eikä antanut Willille mahdollisuutta paeta.

Will tyypilliseen tapaansa eli hetkessä, ja kaikesta vastustelustaan huolimatta ajautui peiton alle Margotin kanssa.

Mutta ensimmäistä kertaa Will oikeasti katui tekoaan heti sen tapahduttua. "Mitä ihmettä minä oikein teen?" hän parahti ääneen noustuaan sängystä.

"Senkin syöjätär! Minä sanoin ei! Minä sanoin, että minulla on vaimo!" Will karjui paniikissa Margotille, jonka niskoille hän tahtoi vierittää koko tapahtuman.

"Jos sine tosiaan rakastaisit hente, et olisi antanut temen tapahtua", Margot sanoi myrkyllisesti, "Ele syyte minua. Tilanne oli koko ajan sinun hallinnassasi, mutta sine vain annoit menne."

"Sinä et olisi saanut viekotella minua, kun olin kertonut tilanteeni", Will yritti puolustella itseään, vaikka tiesi, että Margot oli oikeassa. Hän oli heikko, säälittävä ja petturi kaikesta huolimatta. Hän ei vain voinut itselleen mitään!

"Miksi sinä edes teit sen? Minähän jätin sinut, ja silti sinä halusit kanssani vällyjen väliin", Will ihmetteli. "Mine testasin sinua! Ja sine reputit testin. Sine veitit rakastavasi site naista, mutta hyppesitkin senkyyn kanssani. Sine paljastit todellisen luonteesi. Nyt minekeen en enee halua sinua!" Margot vastasi ja nyrpisti nenäänsä. "Sine olet ellötteve", hän sanoi ja sylkäisi teatraalisesti lattialle. "Jäkä jäkä", Will sanoi loukkaantuneesti, "En kuitenkaan tainut olla niin ällöttävä, ettetkö silti himoitsisi minua!"

"Mutta kuuntelepa tätä: minä lähden nyt. Enkä enää ikinä palaa. Meillä oli mukavaa, mutta emme selkeästikään olleet oikeat toisillemme", Will sanoi. "Jos site sinun ex-vaimoasi ei olisi ollut, me olisimme menneet naimisiin", Margot sanoi myrkyllisesti, "Mutta onneksi sine olet ellötteve, joten hen seesti minut paljolta pahalta! Suurkiitokset henelle, ja onnea vaan valinnastaan."

"Ole hyve ja heivy nyt! Mine en enee keste katsella sinua!" Margot ärähti ja hääti Williamin pois kotoaan.

"Hyvästi sitten vaan, eipä tule ikävä", Will huikkasi viimeisiksi sanoikseen Margotille.

Will marssi ulos Margotin talosta jäätävän hiljaisuuden saattelemana. "Kaikki ei kyllä mennyt nyt ihan nappiin", hän pohti astellessaan sillalla. "Miksen minä osaa erota siististi ja nätisti? Miksi kaikki menee aina pieleen?"

Will tunsi syyllisyyttä, mutta päätti, ettei ikinä kertoisi Mirjamille, miten ero Margotista lopulta tapahtui. Hän toivoi, että Margot olisi niin kiltti, ettei koskaan ottaisi yhteyttä Mirjamiin ja paljastaisi heidän viimeistä lemmenhetkeään. Will päätti soittaa Mirjamille. "Rakas, homma on hoidettu. Minä tulen kotiin sinun luoksesi", Will melkein nyyhkytti puhelimeen.

Kotiinpaluu tuntui sekä ihanalta että kamalalta. Mirjami suorastaan syöksyi Willin syliin. Willin omatunto kolkutti, mutta hän vain syleili Mirjamia ja päätti unohtaa Margotin, Ranskan ja ikävät muistot kokonaan.

"Voi Will, minulla oli sinua niin ikävä!" Mirjami tunnusti ja hukutti Willin suudelmiin.

"Sinä olet höpsö. Enhän minä ollut pois kuin pari päivää", Will sanoi ja silitti Mirjamin hiuksia. "Voi, sinä olit poissa paljon kauemmin", Mirjami huokaisi, eikä Will ihan ymmärtänyt, mitä Mirjami tarkoitti.

Lentomatkan aikana Will oli päättänyt pyhästi, että Mirjami oli hänen ainoa naisensa, ja hän pysyisi tälle uskollisena elämänsä loppuun saakka. Paras osoitus siitä oli tietenkin kosinta. "Mirjami, tahtoisitko menettää ex-vaimon tittelistäsi etuliitteen ex?" Will kysyi ja kaivoi taskustaan sormusrasian.

"Voi kyllä! Minä tahdon olla sinun vaimosi nyt ja aina!" Mirjami sanoi tomerasti. Will pujotti sormuksen Mirjamin sormeen toista kertaa. Tällä kertaa sormukseen sisältyi enemmän kuin lupaus avioliitosta: siihen sisältyi lupaus oikeasta uskollisuudesta, vaikka sitä Will ei ääneen sanonutkaan.

"Toivottavasti tästä avioliitosta tulee hieman onnellisempi", Will sanoi ujohkosti Mirjamille. "Oli meidän ensimmäinenkin avioliittomme onnellinen loppuvaiheita lukuunottamatta", Mirjami muistutti, "Mutta minä uskon, että tästä tulee elämämme paras avioliitto."

Kihlauksen kunniaksi lakanat saivat taas pöllytystä. Kaikki oli taas hienosti Tavaresien katon alla.